Skip to content

Säteilyn työperäisiä altistuksia vuonna 2019

Säteilyturvakeskuksen vuosiraportin (STUK-B 247 Venelampi. Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta: Vuosiraportti 2019. 2020) mukaan terveydenhuollon röntgentoiminnassa suurimmat syväannokset aiheutuivat vuonna 2019 toimenpideradiologeille (max. 33,9 mSv) ja kardiologeille (max. 17,9 mSv) vastaten n. 1,1-0,6 mSv efektiivisiä annoksia. Eläinlääketieteen röntgentoiminnassa suurimmat syväannokset olivat eläinlääkäreillä (max. 7,4 mSv) sekä eläintenhoitajallilla (max. 5,5 mSv) vastaten n. 0,2 mSv efektiivistä annosta. Nuo annokset ovat linjassa ko. toimintojen tyypillisten työperäisten altistusten luokitusten kanssa. Muussa kuin röntgentoiminnassa terveydenhuollon säteilytoiminnassa syväannokset – joka tuolloin on efektiivisen annoksen likiarvo – aiheutuivat röntgenhoitajille (max. 3,2 mSv).

Teollisuuden säteilytoiminnassa suurimmat syväannokset (max. 9,4 mSv) mitattiin merkkiainekokeita tehneille henkilöiltä. Tutkimuksen säteilytoiminnassa taas suurimmat syväannokset aiheutuivat laboranteille (max. 2,9 mSv) ja tutkijoille (max. 1,8 mSv).

Avolähteitä käsiteltäessä, ihon säteilyaltistusta mitataan sormimittarein. Vuonna 2019 käsien ihon säteilyannos ei ylittänyt vuosiannosrajaa, 500 mSv. Suurimmat vuosiannokset aiheutuivat laboratoriohoitajille max. 137,3 mSv), bioanalyytikoille (max. 128,0 mSv) ja tutkijoille (max. 124,6 mSv).

Säteilyn käytön osaamisalakohtaisen työperäisen altistuksen vuotuinen osuus kokonaisannoksesta vuosina 2006-2019. Tiedot on kerätty Säteilyturvakeskuksen vuosiraporteista 2010 ja 2019. Työperäisestä kokonaisannoksesta on poistettu Radonin osuus.

Ylläolevasta graafista voi nähdä, miten vuotuinen työperäinen säteilyaltistus jakautuu eri säteilytoiminnan osaamisaloille. Suurin osa työperäisestä säteilyaltistuksesta kohdistuu ydinenergian käyttöön, ja sen jälkeen terveydenhuollon röntgentoimintaan.